Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtajuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtajuus. Näytä kaikki tekstit

Turhan kallis projekti

Lähteestä riippuen väitetään, että vain noin puolet isoista IT-projekteista onnistuu (budjetti, aikataulu ja scope sekä tavoiteltu hyöty saavutetaan), paikoin arviot ovat vieläkin pessimistisempiä. Yli 10 vuoden kokemukseni IT-toimitusprojektien parissa tukee tutkimuslöydöksiä myös pienemmän mittakaavan projekteissa. Olen nähnyt organisaation toimintaa aidosti tehostaneita järjestelmien käyttöönottoja ja kulttuurimuutoksia, vain puolittain käyttöönotettuja ohjelmistoja ja projekteja, joiden tulokset on vähin äänin haudattu ö-mappiin.

Väärille raiteille ajautunut projekti täytyy ohjata oikeaan suuntaan tai keskeyttää, koska liiketoiminnan kannalta kriittinen (esim. toimitusketjun hallinta), yrityksen ydinprosesseihin kohdistuvan projektin epäonnistuminen saattaa kaataa yrityksen. Rahallisten panosten lisäksi projekteihin käytetään tilaaja- ja toimittajaorganisaatioiden henkilöstön aikaa ja osaamista. Jos projektin tuloksia ei saada käyttöön, on haaskattu rahaa ja aikaa, joka olisi voitu käyttää muuhun. Projektin huonosti hoidettu keskeyttäminen vaikuttaa myös projektiin osallistuneiden henkiöiden työmotivaatioon. Kaikilla ihmisillä on tarve tehdä arvostettua ja hyödylliseksi koettu työtä. Jos projektin parissa paiskitaan kuukausia tai jopa vuosia töitä, ja todetaan että työtä tehtiin turhaan, jättää se voimakkaan epäonnistumisen tunteen.

Kuinka voi parantaa projektin onnistumisen todennäköisyyttä ja varmistaa, että projektiin käytettävät rahalliset ja muut resurssit tuottavat toivottuja tuloksia? Täydennän tässä tekstissä muutamia projektinhallinnan klassikoita käytännön näkökulmilla.

Copyright 123RF


Johdon sitoutuminen
Tämä löytyy jokaiselta listalta, johon on kerätty menestysprojektien edellytyksiä. Johdon sitoutuminen tarkoittaa mm. tarvittavien resurssien varaamista sekä keppiä ja porkkanaa. Jos käyttöön on otettu CRM-järjestelmä, johto ei hyväksy myynnin lukuja excelillä, vaan vaatii raportointia uudesta järjestelmästä. Johdon täytyy haluta tietää, mitä IT-projektissa on meneillään, ja huomioida siihen liittyvät prosessi- ja muut muutokset. Johto asettaa projektille selkeät tavoitteet, joita seurataan sisäisesti ja toimittajan kanssa. Projektilla on omistaja, sen lisäksi organisaation johdon täytyy laajemmin ostaa ja omaksua projektin tarpeellisuus ja omata tahto viedä sitä eteenpäin. Kun avainhenkilöt vaihtuvat, on erityisen tärkeää huolehtia, että projektin omistajuus säilyy.

Rohkeus aitoon muutokseen ja uudenlaiseen toimintaan
Kun lukee järjestelmähankintojen tarjouspyyntöjen liitteenä olevia vaatimuksia toimittajana, usein tuntuu siltä, että vaatimukset on kirjoitettu nykytilan toiminnan näkökulmasta. Vaikka teoriassa halutaan tehostaa ja uudistaa toimintaa, käytännössä ollaan tiukasti kiinni nykyhetkessä. Suosittelen rohkeampaa järjestelmä- ja palvelutuottajien haastamista ja konsultointia. Maksuttoman myyntitapaamisen tai maksullisen konsultointipäivän kautta voi saada hyviä ehdotuksia ja demoja uusista tekemisen tavoista. Usein se tarkoittaa myös henkilöstön sekä organisaation roolien ja vastuiden muutoksia. Kun ostetaan järjestelmä "jossa on samat toiminnallisuudet kuin nykyisessä järjestelmässä", päädytään ostamaan järjestelmä, joka on a) kallis ja b) ei tuo minkäänlaisia tuloksia tehostamismielessä. Ketterät mallit eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin, ne tuovat epävarmuutta budjettiin ja lopputuloksiin. Ketteriä lähestymistapoja pitäisi uskaltaa hyödyntää nykyistä paljon enemmän: hakea uutta tekemisen suuntaa pienin askelin ja ottaa riski siitä, että kokeilu voi mennä täysin pieleen tai olla huikea menestys.

Riippuvuudet
Uuden järjestelmän tai prosessin riippuvuuksien selvittäminen - jälleen kerran tuttu juttu. Mistä uuteen järjestelmään saadaan tiedot, tehdäänkö konversio vai tarvitaanko manuaalista työtä? Jos kyllä: kuka, paljonko, milloin ja miten? Järjestelmien väliset integraatiot: jos yksi palikka otetaan pois tai se muuttuu, mihin se vaikuttaa? Näitä asioita jokaisen projektin yhteydessä mietitään ja lähes jokaisen projektin kohdalla jotain jää huomaamatta. Vaikka suuren ihmismäärän istuttaminen workshopissa ei aina ole järkevää, erityisesti riippuuvuuksien selvittämisessä se kannattaa, mukaan mahdollisimman kattava otos IT-osastolta, hallinnosta ja suorittavasta portaasta, oli se sitten myyntityötä tai hitsaamista. Riippuvuuksien vaatimat muutokset täytyy budjetoida euroissa, päivissä ja henkilötyössä mukaan projektiin.

Käyttöönotto ja muutosjohtaminen
Kun valitettavan usein IT-projektit todella ylittävät budjettinsa, projektin loppusuoralla ei enää haluta maksaa toimittajan konsulteille ylimääräistä esimerkiksi koulutuksista tai jalkauttamisen tuesta. Joskus tilaava organisaatio hoitaa koulutukset ja jalkauttamisen mallikelpoisesti itsekin, joskus taas sotaväsymys ja ns. oikeat työt vievät voiton, eikä kunnollista jalkauttamista koskaan tapahdu. Tästä seuraa uuden järjestelmän rinnalla ylläpidettävät rinnakkais-excelit tai muut viritelmät, järjestelmän vähäinen tai vääränlainen käyttö tai koko projektin epäonnistuminen, kun muutosta ei onnistuta viemään läpi. Projektin loppuun täytyy siis resursoida omaa tai toimittajan panosta ja huolehtia muutosjohtamisesta.

Projektit ja muutos kuuluvat jokaisen organisaation arkeen. Osa organisaatioista osaa johtaa jatkuvaa muutosta ja saa sen ansiosta merkittävää strategista etua. Sitoutunut johto, hyvät projektimenetelmät ja muutosjohtaminen - siinä on tie onnistumiseen.

Goldsmith: muutoksen juurruttaminen

Muutosjohtamisen teeman muhiessa alitajunnassa törmäsin huipputason johtamiskonsultin artikkeliin. Marshall Goldsmith esittelee mallin The Wheel of Change, jonka avulla muutoksen saa juurrutettua vastustelevaan ihmismieleen. Muutoksen aloittaminen on helppoa. Sitä on valtavan täynnä energiaa ja intoa - noin päivän tai viikon. Sitten tulee ensimmäisiä kapuloita rattaisiin, homma alkaa tuntua vaikealta ja kohta se jo unohtuu. Mitään näkyvää muutosta ei lopulta tapahtunut. Ihmisten käyttäytymiseen ja ajatteluun on vaikeaa vaikuttaa ja jättää pysyviä jälkiä. Esteenä on mm. opitut mallit ja laiskuus, tuo inhimillisen sympaattinen, mutta pelottavan tehokas piirre.

Copyright: 123RF

Goldsmithin mallin lähtökohtana on positiiviset ja negatiiviset elementit sekä päätös joko pitää tai muuttaa niitä. Kaikkea ei voi kerralla muuttaa. Joitain asioita on hyvä säilyttää ja kehittää. Joitain asioita ei ehkä haluaisi säilyttää, mutta voi tehdä päätöksen hyväksyä jotain ja keskittyä tärkeämpiin asioihin, joita voi muuttaa.

The Wheel of Change on palasteltu +/- sekä muuta/pidä -akseleilla.

Kuva lainattu täältä

Ympyrää täydentävät seuraavat kysymykset:

  • Creating: Millainen on uusi minä, jonka haluan luoda?
  • Preserving: Mitä haluan pitää? 
  • Accepting: Mitä minun täytyy hyväksyä?
  • Eliminating: Mitä minun täytyy poistaa? 

Goldsmithin The Wheel of Changesta ei voi olla pitämättä!

  • Malli on yksinkertainen: se on aina tärkeää yksinkertaiselle ihmiselle (minulle siis). 
  • Malli on täysin geneerinen: sen avulla voi kehittää yksilöä, tiimiä tai koko organisaatiota.
  • Malli voi parhaimmillaan fasilitoida keskustelua ja auttaa yhteisen maalin asettamisessa.
  • Malli on realistinen: ei kannata yrittää muuttaa kaikkea kerralla, vaan tunnistaa ja hyväksyä tietty osa nykytilasta. Tämä tekee mallista myös armollisen, ei tarvitse tulla täydelliseksi ihmiseksi tai yritykseksi, tietyt puutteet tai epäkohdat voi hyväksyä ja keskittyä tärkeimpiin asioihin.

Marshall Goldsmith on kirjoittanut pinon kirjoja ja artikkeleita, valmentanut yritysmaailman ykkönimiä ja valittu 2011 maailman #1 johtamiskonsultiksi (Thinkers50 2011). Tässä referoidussa artikkelissa oli esimakua tänä vuonna julkaistavasta kirjasta Triggers: Creating Behavior That Lasts--Becoming the Person You Want to BeLisää aiheesta The Marshall Goldsmith Thinkers50 Video Blog

Ihana kamala muutos

Kyky johtaa muutosta on toivottu johtajan ominaisuus. Jokainen, joka on yrittänyt johtaa itseään muutokseen, esimerkiksi uuteen ruokavalioon, kurinalaiseen treenaamiseen tai tupakkalakkoon, tietää että muutosjohtaminen on vaikeaa. Vanhoihin tapoihin solahtaminen on tavattoman helppoa, vaikka tietää, että muutos on ehdottoman tärkeää omalle terveydelle tai yrityksen menestymiselle.

Muutosvastarinta on jokaiselle jossain muodossa tuttu käsite. Käytännössä muutosvastarinnan ilmentyminen yllättää minut vähän väliä, varsinkin kun se näkyy peilissä.

Copyright 123rf

Toimistolla muutettiin hiljattain järjestystä. Paikkamuutosten lisäksi avokonttorin ilmettä haluttiin yhtenäistää poistamalla sermejä. Itse olin siinä porukassa, joka halusi sermit pois, enkä voinut ollenkaan ymmärtää, miksi joku haluaa istua ahdistavien ja pölyisten sermien varjossa. Samaan aikaan kun töissä purnasin, että "Miksi ne toiset eivät tajua, miten paljon mukavampaa ja miellyttävämmän näköistä meillä on muutoksen jälkeen?", ilmoitti mieheni kotona, että aiemmin mainitun salaojaremontin yhteydessä minulle rakkaat viinimarjapensaat todennäköisesti jäävät kaivurin alle ja tuhoutuvat. "MITÄ?! EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA!!! PERUTAAN REMONTTI!" kiljuin minä.

Miehen mielestä tasainen piha on tavoiteltava tila, minä taas pidän meidän polveilevasta pihasta ja viinimarjoista enkä voi käsittää, miksi se pitäisi muuttaa tylsäksi tasamaaksi. Vastaavasti toimistolla joku koki sermien varjossa istumisen turvalliseksi ja viimeiseksi oljenkorjeksi säilyttää työrauha, ja sermitön avotila tuntui ahdistavalta ajatukselta.

Yhteistä toimiston ja rintamamiestalon vastarannan kiiskille oli:

  • kyvyttömyys nähdä muutoksen syyt ja sen tuomat hyödyt
  • voimakas vastarinta (shokki ja raivo aivan oppikirjan mukaan)
  • sitoutumisen puuttuminen

Kun aikaa on kulunut ja keskusteltuja käyty, on tilanne rauhoittunut sekä toimistolla että kuopiolaisessa rintamamiestalossa. On keskusteltu eri näkökulmista, tehty kompromisseja ja sovittu, miten edetään. Töissä osa sermeistä lähti, osa jäi. Minä sain paikan ilman sermejä. Muutoskäyrällä on siirrytty vallinneesta nykytilasta raivon ja sekasorron kautta kohti hyväksyntää ja uudelleenrakentamista sekä sitoutumista.

Kun seuraavan kerran törmään muutosvastarintaan peilissä tai muissa ihmisissä, pidän mielessä:

  • Muutosvastarinta on inhimillistä. Jokainen muutokseen osallinen kokee jonkunlaista muutosvastarintaa. 
  • Eri vaiheissa reagointi on erilaista. Siirtymää vaiheesta toiseen voi vauhdittaa viestinnällä ja palkitsemalla. Parhaat tulokset saadaan osallistamalla. 
  • Jokainen reagoi muutokseen eri tavoin. Osallistaminen onkin helpommin sanottu kuin tehty - eri ihmisiä täytyy osallistaa ja sitouttaa eri tavoin. Osapuolien erilaisten tavoitteiden ja asiantuntemuksen kuuleminen ja hyödyntäminen on tärkeää. 
  • Tehtävä- tai ihmismuutosten lisäksi muutosvastarintaan sekoittuu aina tunteita. Myös ne täytyy huomioida ja parhaassa tapauksessa käsitellä. 
  • Walk the talk: muutosta johtavien täytyy seisoa 100% muutoksen tavoitteiden takana ja muuttaa ensimmäisenä omaa käytöstään.  
  • Muutosjohtaminen on raakaa duunia: muutoksen syistä ja tavoitteista täytyy puhua uudestaan ja uudestaan. Muutoksen läpivientiä seurataan, ja sitä ohjataan kepillä sekä porkkanalla. Työkalujen ja mittarien täytyy tukea muutosta. 
  • Täytyy olla valmis tekemään pieniä muutoksia suunnitelmaan, jos nähdään että alkuperäinen suunnitelma ei toimi tai siihen ei sitouduta.
  • Pienten ja isojen muutosten tapahtuminen on juhlimisen paikka. 

Lähteitä:
How to deal with resistance to change
Team technology
Kotter's 8-step change model
Leading change: why transformation efforts fail

Sisällön tarjoaa Blogger.