Kun laskuvarjohyppykurssin päätteeksi on avonaisen lentokoneen oven äärellä, on hyvin vakuuttunut siitä, että raajat ovat juuri halvaantumassa. Ilmavirta ja kerosiinin tuoksu salpaavat hengityksen. Maa on tuolla jossain 3 km päässä alapuolella. Tuntien opiskelusta ja harjoittelusta muistaa tasan yhden asian: kohta hyppymestari katsoo silmiin ja sanoo "Mene", ja silloin on kerättävä rohkeuden rippeet, pakotettava jalkoihin liikettä ja hypättävä. Ei auta kuin uskoa, että varjo aukeaa ja matkan varrella mieleen palautuu laskeutumisen kannalta keskeiset asiat.
Hyvinhän siinä lopulta käy, naru kiskaisee varjon auki ja laskeutumiskuviot löytyvät maagisesti selkärangasta. Maassa naaman vallannutta hymyä ei saa pitkään aikaan pois.
Olen jättänyt vakituisen työpaikkani, kuukausittain tilille maksettavan mukavan palkan sekä valmiiksi mietityt tukipalvelut IT-tukea ja kopiokonetta myöten. Olen yksi Projectico Oy:n perustaja, siirryn yrittäjäksi. Päätökseen ei liity suurta draamaa, sen sijaan uteliaisuutta ja innostusta tehdä sitä kuuluisaa Jotain Muuta. Kun timanttisen Projectico-tiimin muut jäsenet ja yhteiset tavoitteet kohtasivat, oli edessä mahdollisuus, jota en voinut jättää käyttämättä.
Projecticossa jatkan osittain tuttuja hommia: projekti- ja palvelupäällikön tehtäviä toimittajan ja jatkossa myös asiakkaan puolella. Konsultoin asiakkaita IT-hankinnoissa ja -käyttöönotoissa sekä pidän koulutuksia. Huippua! Lisäksi pääsen kantamaan korteni kekoon markkinointiviestinnän ja palvelumuotoilupohjaisen kehittämisen projekteissa. Yrittäjänä saan myös jumpata firman strategiaa ja pestä omalla vuorollani vessan.
Reppuun on pakattu kaikki osaaminen, hyvät kontaktit ja pari Innofactorilta pöllittyä* mustekynää. Jännittää ja vähän pelottaakin, uskon kuitenkin Projecticon ideaan ja palveluihin yhtä paljon kuin laskuvarjoon. Hyvä siitä tulee.
Mene.
* Luettakoon lieventäväksi asianhaaraksi, että jatkan Innofactorilla alihankkijana palvelupäällikön töitä.
Hyvinhän siinä lopulta käy, naru kiskaisee varjon auki ja laskeutumiskuviot löytyvät maagisesti selkärangasta. Maassa naaman vallannutta hymyä ei saa pitkään aikaan pois.
 |
| Photo credits 123RF |
Olen jättänyt vakituisen työpaikkani, kuukausittain tilille maksettavan mukavan palkan sekä valmiiksi mietityt tukipalvelut IT-tukea ja kopiokonetta myöten. Olen yksi Projectico Oy:n perustaja, siirryn yrittäjäksi. Päätökseen ei liity suurta draamaa, sen sijaan uteliaisuutta ja innostusta tehdä sitä kuuluisaa Jotain Muuta. Kun timanttisen Projectico-tiimin muut jäsenet ja yhteiset tavoitteet kohtasivat, oli edessä mahdollisuus, jota en voinut jättää käyttämättä.
Projecticossa jatkan osittain tuttuja hommia: projekti- ja palvelupäällikön tehtäviä toimittajan ja jatkossa myös asiakkaan puolella. Konsultoin asiakkaita IT-hankinnoissa ja -käyttöönotoissa sekä pidän koulutuksia. Huippua! Lisäksi pääsen kantamaan korteni kekoon markkinointiviestinnän ja palvelumuotoilupohjaisen kehittämisen projekteissa. Yrittäjänä saan myös jumpata firman strategiaa ja pestä omalla vuorollani vessan.
Reppuun on pakattu kaikki osaaminen, hyvät kontaktit ja pari Innofactorilta pöllittyä* mustekynää. Jännittää ja vähän pelottaakin, uskon kuitenkin Projecticon ideaan ja palveluihin yhtä paljon kuin laskuvarjoon. Hyvä siitä tulee.
Mene.
* Luettakoon lieventäväksi asianhaaraksi, että jatkan Innofactorilla alihankkijana palvelupäällikön töitä.
